Koti kotiin kotona

Niin se vaan aika sujahti. Isompien huopatossusten omistaja uupuu vielä, mutta minä kotiuduin jo. Ja lauantaina on saunapäivä!

Tuulihyrrät

Tuulihyrrä rannalla joen, monelta se huomaamatta jää. Se kun on liikkumaton, on tyyni silloin sää, hieman se saa levähtää.

Danny lauloi kyllä tuuliviiristä, mutta minä huomasin nämä.

Pilviä ja hattaroita

Sokuria.

Namsan Tower. Täällä lukitaan lukkoja ja heitetään avaimet aurinkoon.

Melkein kotona jo

 Hetki sitten mietin, että pitäisi lähteä käymään täällä. Kasvihuoneravintola oli paikoillaan, mutta ei niin houkutteleva kuin kesän lämpimillä. Jotakin uuttakin oli ilmestynyt.

Marimekkonen.

Sain kortin ja käyntikortin. Lähtiessäni minut saateltiin ovelle ja heiluteltiin moi moit!

Kaffepaussin paikka.

Hairahduin toiselle mantereelle ostamaan leipää.

Vielä kuitenkin ollaan Koreassa ja tämä mmmg on kiva kauppa.

Ostin sieltä kalenterin.

Suomalainen perinneruoka hawaijinleike.

Ja nämä kortit. Toisella puolella katua oli Åland.

Hallavuori

Niin, tämän lähemmäs vuorenhuippua ei päästy. Siellä olis ollut kraaterijärvi ja vaikka mitä.

Toiselta reunalta, saunapaikan pihasta kuvattuna ja haikailtuna.

Putouksella poseerausta

Ulkoilmaravintola turisteille. Voiko mahtavempaa konseptia olla!

No niin.

Itku pitkästä ilosta ja märät kenkulit ja sukat.

Vaellusreitti ja laavakivipilarit

Jeju Olle-ro 8. Pieni pätkä reitiltä numero kahdeksan.

Nurkan taakse.

Menosuunta.

Ihmeellinen luonto.

Pilareita.

Retkikavereita.

Kiviset isoisät

Dolhareubangs.

Tropiikin kukkasia.

Ja hangessa viihtyviä kaktuksia.

Appelsiini ja tangeriini

Laatikollinen matkamuistoja.

Täyteläinen tuorepuristettu tangeriinimehu.

Appelsiinipuu.

Kuva kuvasta rantareitin varrelta. Taustalla näkyvä lumihuippuinen 1950 metriä korkea Hallavuori jäänee valloittamatta.